Sairastelulla oli todellakin kääntöpuolensa, olen ollut töissä aivan liekeissä. Eilen en huomennut ajankulua, van havahduin vasta puoli kuudelta avopuolison kysellessä kotiintulosuunnitelmistani. Tänäänkin olisin varmasti unohtunut toimistolle, ellei pikkuveli olisi ollut muistuttavassa boulderoinnista. Olen onnistunut löytämään sen kipinän taas työntekoon, mikä hetken on ollut kateissa. Olen tottakait koko ajan pitänyt työstäni, nyt vain se intohimo on palanut takaisin.
Kivaa, että on yhteinen mielenkiinnonkohde pikkuveljen kanssa, kun aikaisemmin ei tuollaista ole urheilun saralla meillä ollut.
Reilu pari tuntia meni kepeästi boulderoidessa, varmistuskaveripoikakin ilmestyi paikalla. Jos olisi ollut fiksu, niin en olisi väsyttänyt käsiä ja kuluttanut ihoa pelleilemällä, vaan olisi odotettu meitä viisamman saapumista paikalle. Huomenna on sitten mahdollisuus oppia taitavammilta seinillä. Avopuoliso tilasi jonkin uuden ps3-pelin, joten mus ei huomenna edes kaivata kotona pitämässä seuraa.
1 viikko sitten
0 kommenttia:
Lähetä kommentti