mahtava maanantai

Olen niin poikki ja onnellinen.

Kuten aikaisemmin kirjoitinkin, tänään oli vuorossa hc-kiipeilyä. Olin varautunut kovaan kiipeilyyn, niin ja niin oli kaveripoikakin. Lämmittelin muutaman nousun itsevarmistavilla, suurimman osan ajasta liidattiin. Aloitin kevyesti 5c:llä, jatkoin 6a:lla, 5a:n .. 5c:n jne.. yritin liidata yhtä 6b:täkin, mutta siinä pääsin vain puoleen väliin. Kakkostelin samaa reittiä, mutta jäi yhtä klipsua vaille läpäistyksi tuo reitti.

Itselleni tuttuun tapaan urputin aluksi, koska minua jännittää tuo liidaaminen edelleen niin perhanasti. Pari vaikeampaa nousua alkoi niin, etten meinannut peloilta päästä ensimmäisiin otteisiin kiinni, tuijottelin vain reittejä pelokkaana. Onneksi kaveripoika on hiffannut jo, että mulla välillä noi alut ovat hankalia, mutta kuhan pääsen tietyn pisteen yli, niin  teen vaikka millaiset moovit päästäkseni ylös asti :) Loppuu se uliseminenkin.

Pitää muistaa vain hengittää rauhallisesti ja kiivetä hosumatta.

Kruunattiin superkiipeilykerta jamittelulla. Pitää ostaa ne omat jamitteluhanksat, M-koon hanskoissa kädet vain pyörivät tyhjää, rystyset ovat hanskoista huolimatta kovilla.

Niin superia, tulihan siellä pyörittyä reilut 3h.