Haaa, tänään on ollut aika super päivä polven kannalta. Yöllä ei ollut mitään särkyjä, polvi liikkuu jatkuvasti paremmin ja paremmin.
Siivottuani kodin, leivottuani herkullisia porkkanasämpylöitä, kokkailtuani,vietettyäni laatuaikaa pienen perheeni kanssa, nukahdettuani kevätaurigon lämmittämälle parvekkeelle ja viihdytettyäni appivanhempia päätin kokeilla hieman kotijumppaa.
 |
| kotijumppavehkeet, keittiöntuoli dippejä varten puuttuu kuvasta |
dippi (suor. jalat) 4 x 15
hammer nauhalla, käsi kerralla 3 x 15
pustypunnerrus kahvanauhalla 5 x 15
ranskalainen punnerrus seisten kahvanauhalla 3 x 15
vipunostot kahvanauhalla 3 x 15
pystysoutu kaksinkertaisella nauhalla 3 x 15
vatsarutistukset jumppapallon päällä 5 x 20
hooveri 4 x 30s
kyljet kaksinkertaisella nauhalla, á 3 x 15
pohkeet omalla painolla
Aikaa tuohon kuluin karvan alle 1h10min. Vähän turhauttavaa yrittää saada poltetta kuminauhalla, kun on tottunut tehdä liikkeitä kunnon painoilla, mutta ihan hyvin toi nyt riittää tällä päivälle.. tai tuon lisäksi ajattelin vähän uida taloyhtiön altaassa kellukkeen kanssa. Punttiksella varmaan tulee palattua semipian.
Vaikka polvi tuntuukin aika hyvältä, en todellakaan uskalla asennoitua siihen, että pääsisin mitenkään pian takaisin urheilemaan kunnolla. Ironista, viime toukokuusta ollaan odotettu avopuolison olkapään parantuvan.. nyt on enää kolme viikkoa, että avopuoliso pääsee palaamaan seinille.. ja nyt mä en pysty. NOH. Mä pystyn sentään varmistamaan avopuolisoa ja olemaan sen tukena ja valmentajana, kun se palaa seinille. Voidaan keskittyä hänen tekniikkansa hiomiseen.
4 kommenttia:
Hieno nähdä ettei jäädä tuleen makaamaan. Itsellä oli ongelmia jalan kanssa ja hetkeen ei meinannut saada itseä treenaamaan edes vatsoja muuta kuin pakottamalla.
On sen verra monta vammautumista jo takana, ettei oikein enää nappaa se "lööbailu" etenkin kun kaikki liikkuminen ei nyt ole mahdotonta.
Omalle psyykkeelle liikunnan merkitys on niin iso, etten osaa edes kuvitella olevani täysin ilman urheilua.
Toivottavasti löytäisit pian liikkumisen ilon taas, ettei tarvitse pakottaa itseään.
Kiitos löytynyt jo. Oikeastaan viikko menee yleensä turhautuminen merkeissä ja sitten vasta tajuaa että mitä kaikkea oikeastaan voikin tehdä. Jalka onneksi pikkuhiljaa jo kunnossa joten mieli pääsee lepäämään itsensä rääkkäämisen merkeissä. :)
toivottavasti saat jalkasi nopeasti kuntoon.
Hyvä hyvä :)
Kiitos, toivon itsekin pikaista parenemista... MUTTA .. kovasti toi polvi kuulostaa taivuttaessa siltä, että se olisi aika muussina... siitä kauheasti räsähdyksestä puhumattakaan, kun tuo meni. Huomenna tietää jo toivottavasti vähän enemmän.. ja magneettikuvien jälkeen myös.
Lähetä kommentti